Suomalaiset saavat liian vähän D-vitamiinia, mutta ihanteellisesta D-vitamiinitasosta ei toistaiseksi ole yksiselitteistä tietoa.
On erityisen tärkeää, että kasvuiässä varmistetaan luuston hyvä kehittyminen. Siksi tammikuussa 2011 Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys uudistivat lasten, nuorten, raskaana olevien ja imettävien D-vitamiinilisän käyttösuositukset.
D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, joka varastoituu elimistöön. Aurinkoisen kesän jälkeen elimistössämme on D-vitamiinia talven varalle. D-vitamiinia ei ole kovin monessa elintarvikkeessa, mutta niillä on merkitystä pimeimpään aikaan vuodesta. Tärkein ravinnon D-vitamiinin lähde ovat kalat. Auringosta ja elintarvikkeista D-vitamiinia ei voi saada liikaa.
Maidon ja piimän D-vitaminointi lisää tutkitusti niitä käyttävien D-vitamiinin saantia. Vuoden 2003 alusta maitoon ja piimään oli lupa lisätä D-vitamiinia 0,5 mikrogrammaa/100 g. Nykyisin suositellaan, että maitovalmisteisiin lisätään D-vitamiinia 1 mikrogramma/100 g. Lähes kaikissa Suomessa myytävissä pastöroiduissa maidoissa tämä on jo toteutunut. Tarkista D-vitamiinin määrä maitovalmisteen pakkauksesta.
Ravitsemussuositukset ja D-vitamiini
Suositus | Kenelle | Miten saadaan ravinnosta? |
| 7,5 mikrogrammaa |
|
|
| 10 mikrogrammaa |
|
|
D-vitamiinivalmisteen käyttö
Lapsille ja nuorille, raskaana oleville ja imettäville sekä yli 60-vuotiaille suositellaan D-vitamiinivalmisteen käyttöä ympärivuotisesti.
Uutta tutkimustietoa D-vitamiinista
D-vitamiinia tarvitaan kalsiumin imeytymiseen. Uusi tutkimustieto antaa viitteitä siitä, että D-vitamiini on tärkeä muissakin elimistön toiminnoissa kuin vain luuston kannalta. Joidenkin tutkimusten mukaan se lisää vastustuskykyä ja suojaa autoimmuunisairauksilta, kuten ykköstyypin diabetekselta ja ms-taudilta. Matalat D-vitamiiniarvot liitetään myös sydän- ja verisuonitauteihin, kakkostyypin diabetekseen ja joihinkin syöpiin.
Kalasta, maitovalmisteista
ja levitteistä saamme 80 %
ravinnon D-vitamiinista.
Ikääntyminen heikentää munuaisten kykyä aktivoida kehossa syntyvä D-vitamiinin esiaste. Lisäksi D-vitamiinin mahdollisuudet edistää kalsiumin imeytymistä ohutsuolessa vähenevät. Siksi iän myötä D-vitamiinin tarve suurenee. Tutkimusten mukaan yli 20 mikrogrammaa päivässä D-vitamiinia saaneilla on ollut vähemmän luunmurtumia kuin verrokeilla. Osaselitys on se, että D-vitamiini parantaa jalkojen lihasten toimintaa ja tasapainoa.
Liiallinen D-vitamiini
Aikaisemmin D-vitamiinin kanssa piti olla erityisen tarkkana, koska sitä pidettiin helposti myrkyllisenä vitamiinina. Liiallinen D-vitamiini sekoittaa kalsiumtasapainon, jolloin kalsiumia ja fosforia alkaa kertyä sisäelimiin. Myrkytysoireet ovat yleisiä oireita, kuten päänsärkyä, ruokahaluttomuutta, pahoinvointia jne, mutta jatkuessaan myrkytys voi johtaa munuaisten vajaatoimintaan tai jopa kuolemaan.
Lapset voivat saada myrkytysoireita, jos D-vitamiinin saanti on pitkään 25−50 mikrogrammaa päivässä. Sen sijaan aikuiset sietävät ilmeisesti oireitta jopa satakertaisen määrän D-vitamiinia nykyiseen suositukseen verrattuna.
Paljonko D-vitamiinisuositusta voi suurentaa?
Suomalaisten D-vitamiinin saantisuositusta todennäköisesti suurennetaan kohta sen jälkeen, kun pohjoismaiset ravitsemussuositukset on julkistettu kesäkuussa 2012. Suositusten laatijoiden pulmana on, ettei tiedetä, mikä olisi optimi elimistön D-vitamiinitaso kuin luuston hyvinvoinnin kannalta. Ei myöskään tiedetä, mitä suurten määrien nauttimisesta pitkällä aikavälillä voi seurata.
