Lapset ovat luonnostaan arkoja uusia ruokia kohtaan. Tämä ns. neofobia on yleensä voimakkaimmillaan 2−3 vuoden iässä, mutta uusien ruokien pelko voi olla aikuisellekin este laajentaa ruokavaliotaan ja lisätä kasvisten käyttöä.
Ruokailukokemus
Ihminen tarvitsee paljon positiivisia kokemuksia ennen kuin hän hyväksyy uuden ruoan. Mitä useammin ruokaa on tarjolla, sitä useammin sitä valitaan myöhemminkin. Myös ruokailutilanteen tunnelma on tärkeä.
Ruoka tutuksi kaikille aisteille
Jo päiväkoti-ikäisiä lapsia voidaan opettaa suhtautumaan ruokaan ennakkoluulottomasti ja luontevasti. Lapsista kehittyy monipuolisia ruokailijoita, kun elintarvikkeisiin tutustutaan kaikilla aisteilla ja mukaan otetaan toiminta. Kokemuksen mukaan kasvisten ja hedelmien käyttö lisääntyy ja monipuolistuu. Päiväkodissa, koulussa ja kotona tarjottu ruoka maistuu paremmin, kun sitä on päässyt itse valmistamaan.
Makukoulu ja painonhallinta
Suomen Lihavuustutkijat ry myönsi vuoden 2010 painonhallintapalkinnon Keski-Suomen sairaanhoitopiirin toteuttamalle "Aistien avulla ruokamaailmaan" -hankkeelle, jonka tavoitteena oli levittää makukouluajatuksia varhaiskasvatukseen. Makukoulu tuo iloa ruokakasvatukseen ja kannustaa lapsia rohkeasti tutkimaan, kokeilemaan, ilmaisemaan ja valmistamaan ruokaa. Samalla opitaan keittiövälineiden käyttöä.
Suomalainen ruoka- ja ravitsemuskasvatuksen toimintatapa on sovellus alun perin ranskalaisesta Sapere-menetelmästä, joka tukee lasten terveellisiä ja monipuolisia ruokatottumuksia.
Makukoulun periaatteet
Lapsille tärkeitä oppimiskeinoja ovat leikki, liikunta, taiteellinen kokeminen ja tutkiminen. Niiden pohjalta on luotu päiväkoteihin ja kouluihin toimintamalleja, joissa lapsia tutustutetaan monipuolisesti ruokaan. Samoja menetelmiä käytetään kodeissakin lasten ruoka- ja ravitsemuskasvatukseen usein ehkä tiedostamatta.
Arjen askareet ja leikit
Ruokaan tutustumista on, kun mennään ostamaan elintarvikkeita, katsellaan, tunnustellaan, nuuhkitaan, pilkotaan, raastetaan, kuulostellaan ruoan syömisääniä ja mietitään makua sekä sitä, mistä ruoka tulee. Ruokateemaa voidaan käyttää myös leikeissä, lauluissa ja kuvataiteilussa.
Kokemukset ruoasta
Makukoulussa opitaan myös ilmaisemaan itseään ja vertailemaan kokemuksia. Ruoan kuvailu sanoin kehittää kielellisiä valmiuksia ja oman mielipiteen ilmaisu itsetuntemusta. Toinen pitää happamasta ja toinen makeasta omenasta. Makumieltymykset syntyvät jo varhain lapsuudessa.
Osallistuminen ruoanvalmistukseen
Makukoulussa maistaminen ei kuitenkaan ole tärkeintä, vaan ruoasta voi saada monta kokemusta maistamattakin. Varsinkin kun lapset ovat saaneet itse osallistua ruoanlaittoon tai leivontaan, tekeminen on kannustanut lapsia syömään uusia ruokia. Kala maistuu itse valmistettuna ja porkkana- tai lantturaasteen tekemisestä ihan kilpaillaan.
Miten kasvatan lapsestani monipuolisen ruokailijan?
|
Lähde/lisätietoja: makukoulu.fi
