Vatsavaivojen syyn selvittämisessä auttaa usein ruokapäiväkirja. Tulosta avuksi ruokapäiväkirjapohja, johon merkitset muistiin syömisesi.
Kiireinen elämänrytmi ja muuttuneet ravintotottumukset oireilevat helposti erilaisina vatsavaivoina. Toiminnalliset vatsavaivat vaikuttavat elämänlaatuun, mutta harvoin on pelkoa vakavammasta. Oireet helpottavat usein pienten ruokavaliomuutosten avulla.
Ruokapäiväkirja
Ruokapäiväkirjan pitäminen auttaa oireiden aiheuttajan selvittämisessä. Ruokapäiväkirjaa voi pitää kerrallaan vaikka viikon ajan, ja sitten pitää taukoa. Yleensä kyse ei ole yksittäisistä epäsopivista ruoka-aineista, vaan siitä, miten elimistö reagoi syömiseen. Jos ei itse osaa päätellä päiväkirjastaan, mikä oloa voisi helpottaa, kannattaa kysyä neuvoa ravitsemusterapeutilta.
Oireena ilmavaivat
Vältä kaasua muodostavia ruoka-aineita kuten kaalia, sipulia, papuja, paprikaa ja keinomakeutettuja ruokia.
Oireena ummetus
Nauti riittävästi nesteitä, luumuja, leseitä ja täysjyväviljaa.
Oireita ylävatsassa (esim. närästystä)
Vältä elintarvikkeita, jotka lisäävät happoärsytystä, kuten paprikaa, sipulia, kahvia, alkoholia, tupakkaa, suklaata ja hiilihappoisia juomia. Myös tulehduskipulääkkeet ja rautavalmisteet voivat aiheuttaa ylävatsavaivoja.
Vatsa kaipaa säännöllisyyttä:
syö tarpeeksi kuituja
pidä ruoka-ajoista kiinni
käy säännöllisesti vessassa.
Yksittäisten ruokien tai ruoka-aineiden poisjättämistä voi kokeilla, mutta rankkoja ruokarajoituksia ei suositella. Mikä sopii toisen vatsalle huonosti, saattaakin sopia toiselle hyvin.
Ohjeita ruokapäiväkirjan täyttämiseen
Pidä mukanasi paperia ja kynä ja kirjaa huolellisesti ylös kaikki päivän aikana syömäsi ja juomasi, saamasi oireet sekä tarkat kellonajat.
Erittele yksityiskohtaisesti, mitä söit. Jos kirjoitat syöneesi leipää, erittele paljonko, mitä leipää, mitä leivän päällä oli ja paljonko sitä oli. Älä fuskaa äläkä unohda kahvikupillisten todellista määrää.
Kirjaa tarkasti oireet: mihin aikaan niitä oli, heti syönnin jälkeen vai kahden tunnin päästä, miten suoli toimi ja miten usein, oliko löysää, pipanoita, ummetusta vai painavaa oloa.
Lataa ja tulosta itse täytettävä ruokapäiväkirjapohja
Yhteishyvän Ruokapäiväkirja
(481,53 kilotavua)
Yhteishyvän Ruokapäiväkirja
(26,56 kilotavua)
Toiminnalliset vatsavaivat
Toiminnallisilla vatsavaivoilla tarkoitetaan sellaisia maha-suolikanavan oireita, joille ei löydy elimellistä syytä.
Ylävatsavaivoja kutsutaan dyspepsiaksi. Näissä happo- tai närästysvaivoissa osa ihmisistä reagoi normaaliin happamuuteen voimakkaasti tai hapot ovat väärässä paikassa ja nousevat ruokatorveen.
Laaja-alaisesta toiminnallisesta vatsavaivasta käytetään nimitystä ärtynyt suoli -oireyhtymä, englanniksi irritabel bowel syndrome eli IBS. Vaivalle tyypillisiä ovat vatsakipu ja vatsan turvottelu, ja siihen liittyy suolen toiminnan vaihtelua, joko ummetusta tai löysävatsaisuutta. Tyypillistä on, että oire helpottaa ulostaessa tai päästettäessä ilmaa ulos.
Vaivojen pitkittyessä pitää tutkia, onko taustalla mahdollisesti laktoosi-intoleranssi, keliakia tai helikobakteeri-infektio. Löysävatsaisilla tulisi sulkea pois krooninen suolistosairaus ja anemia. Lisätutkimuksia tarvitaan myös, jos vatsavaivojen lisäksi on muita hälyttäviä oireita: merkittävää laihtumista, kuumeilua, rintakipua, nielemisvaikeuksia, verisiä ulosteita tai oksennuksia.
Useimmiten toiminnallisten vatsavaivojen oireet lievittyvät, kun malttaa tarkkailla ruokavaliotaan ja rauhoittaa elämisensä rytmiä.
|
Asiantuntijoina sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Perttu Arkkila sekä ravitsemusterapeutti Anneli Ollus.
